Yhteystiedot

Suomen NF-yhdistys ry
Paavonkatu 4 A 1
60200 SEINÄJOKI
050 529 4432
toimisto@snf.fi

HUOMIO HUOMIO

Yhdistyksen kevätkokouksessa Seinäjoella 22.4.2017 päätettiin erottaa ne jäsenet jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksuaan 2016 ja 2017. Jos sinulla on jäsenmaksu maksamatta niin maksathan sen välittömästi jos haluat säilyttää jäsenyytesi ja jäsenetusi.

Koulu

 

Joidenkin tietojen mukaan jopa 20 % väestöstä kärsii jonkin asteisesta oppimisen vaikeudesta. Ennen oppilaat, joilla oli oppimisvaikeuksia,sijoitettiin perusopetuksessa omalle luokalleen. Nykyisin oppimisvaikeuksien katsotaan olevan ennemminkin ominaisuus samaan tapaan kuin oikeakätisyys tai punatukkaisuus ovat. Hyvin usein oppimisvaikeudet ovat perinnöllisiä, aivojen tavanomaisesta poikkeavia, tapoja prosessoida tietoa. Oppimiseen liittyvät ongelmat ja niiden ilmeneminen ovat hyvin yksilöllisiä.

Oppimisvaikeudet voidaan luokitella:

    kielellisiin ongelmiin

    hahmotusvaikeuksiin

    tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeuksiin

    motorisiin vaikeuksiin
 
Kielellisiä, hahmottamiseen sekä tarkkaavaisuuteen ja toiminnan ohjaukseen liittyviä vaikeuksia voidaan kutsua erityisiksi oppimisvaikeuksiksi. Tunnusmerkkinä oppimisvaikeuksille voidaan pitää sitä,  että opiskelijan akateemiset saavutukset ovat ristiriidassa oppimiskykyyn, ikään tai lahjakkuuteen nähden. Oppimisvaikeudet ilmenevät usein yhdessä, esimerkiksi lukivaikeuksista kärsivillä on usein vaikeuksia myös matematiikassa ja matematiikan oppimisvaikeuksista kärsivällä taas on usein myös hahmottamisen vaikeutta.

Hyvin usein henkilöt, joilla on oppimisvaikeuksia leimataan tyhmiksi, laiskoiksi tai epämotivoituneiksi. Oppimisvaikeudet eivät tarkoita sitä, että ihminen ei voisi oppia tai että hän oppisi huonommin. Oppiminen tapahtuu vain näillä yksilöillä eri tavalla ja eri tahtiin kuin muilla. Tämä tarkoittaa sitä, että oppija, jolla on oppimisvaikeuksia voi oppia uutta siinä missä muutkin. Siksi on erittäin tärkeää, että erilaisen oppijan lisäksi hänen oppimisen vaikeuksistaan ovat tietoisia myös opettajat ja muut opetushenkilökuntaan kuuluvat. Erityisesti opintoja suunnittelevat henkilöt. Ihminen, jolla on oppimisvaikeuksia, voi olla korkeasti koulutettu samalla tavalla kuin muutkin. Todella hyvä lähtökohta on ajatella, että me kaikki opimme eri tavalla. Kahta täysin samanlaista oppijaa ei olekaan.


Oppimisvaikeudet ovat lapsen kehitystä keskeisesti uhkaavia riskitekijöitä. Siksi on tärkeää, että ne tunnistetaan mahdollisimman varhain ja parempien opetus- ja kuntoutusmenetelmien tarve tiedostetaan. Oppimisvaikeuksien voittaminen vaatii moniammatillista yhteistyötä eri ammattiryhmien ja tieteenalojen välillä. Tieto lapsen kognitiivisten taitojen rakenteesta ja kehittymisestä sekä niiden yhteyksistä hermoston toimintaan ja kehittymiseen on tärkeä osa tarvittavaa tietopohjaa.  Laaja yksimielisyys vallitsee siinä, että oppimisvaikeuksien riskit tulisi tunnistaa jo varhain ja että opetus- sekä kuntoutusmenetelmien monipuolinen kehittäminen on tärkeää. Lapsen kehityksen tukeminen oppimisvaikeuksien riskin vähenemiseksi tulisi alkaa jo varhaislapsuudessa, varsinkin silloin kun oppimisvaikeudet liittyvät selviin neurologisiin sairauksiin.


OPPIMISVAIKEUKSIEN HUOMIOIMINEN OPETUSTILANTEESSA


Oppimisvaikeudet tulevat koulussa esiin esimerkiksi lukemisessa, vieraissa kielissä ja matematiikassa. Tekstin tuottaminen ja ääneen lukeminen voi olla hankalaa ja kirjoitusvirheet voivat olla yleisiä. Numerot ja kirjaimet voivat vaihtaa paikkaa tai sekoittua. Oikea ja vasen tai itä ja länsi saattavat mennä sekaisin. Tämä tekee esimerkiksi kartan käytön vaikeaksi. Koulussa keskittyminen ja tarkkaavaisuus voi häiriintyä herkästi.


Vinkkejä opettajalle opetustyöhön oppimisvaikeuksiin liittyen:

        ANNA AIKAA

        Muista, että opiskelijalla, jolla on oppimisvaikeuksia, voi olla huonoja
        kokemuksia aiemmista oppimistilanteista 

        Keskustelu auttaa tutustumaan oppilaaseen ja hänen vanhempiinsa.

        Ota oppilas mukkaan miettimään hänen ominta tapaansa oppia uutta.    

        Ohjaa opinnoissa ja opeta opiskelutekniikkaa.

        Kuunteleminen ja muistiinpanot tulisi saada tehdä eri aikaan, jotta
        oppilas voi tarvittaessa nähdä myös suun liikkeet

        Piirtoheittimeltä tai taululta kopioimista ei tulisi suosia (MIKSI?)

        Käytä hyvin erottuvia värejä taululle kirjoittamiseen

        Älä pakota oppilasta lukemaan ääneen yksin

        Isot fonttikoot, lyhyet rivit sekä kapeat palstat auttavat lukemista

        Musta väri valkoisella paperilla saattaa olla rauhaton, jos rivit
        hyppivät, sama teksti vaaleankeltaisella tai vaaleavihreällä paperilla voi
        helpottaa lukemista

Nuoren oma motivaatio ja sitkeä halu toivomalleen alalle on paras kannustin viemään häntä eteenpäin oppinnoissaan.  Jos NF-sairaudesta on haittaa tulevia opintoja tai ammattia ajatellen, KELA:sta (kansaneläkelaitos) saada tietoa, tukea ja taloudellista apua ( katso myös KELA:n ammatillinen kuntoutus). Nuorelle voidaan laatia kuntoutussuunnitelma, jonka tarkoituksena on edistää nuoren pääsyä ammattioppiin ja työuralle. Tällöin tarkoituksena on ottaa huomioon sairauden mahdolliset rajoitukset ja löytää nuorelle sellainen koulutus ja ammatti , jossa hän voi menestyä.Tällä pyritään ehkäisemään mahdollista työttömyyttä tai mahdollisuutta joutua työkyvyttömäksi.


KELA:n rahoittamana voi hakea ammatillista koulutusta, työ- ja koulutuskokeiluja ja työhönvalmennusta . KELA:n tuella voidaan myös tehdä kuntoutustarvetta selvittäviä tutkimuksia. KELA rahoittaa myös opiskelussa tarvittavia teknisesti vaativia apuvälineitä vaikeavammaisille.
Ammatinvalinnanohjausta ja apua urasuunnitelmiin voi saada myös kotipaikkakunnan työvoimatoimistosta. Siellä on mahdollisuus tavata esim. ammatinvalintapsykologi. Tarpeen mukaan voidaan tehdä myös soveltuvuustestejä , työ–ja koulutuskokeiluja tai terveydentilaan liittyviä tutkimuksia.


Suurimmissa työvoimatoimistoissa on erikoistyövoimaneuvojia, jotka ovat erikoistuneet sellaisten nuorten neuvontaan, joilla on esim. sairaudesta johtuvia työkyvyn rajoituksia. Työvoimatoimistoilla on käytössään erilaisia keinoja työllistymisen tukemiseksi, kuten tutustuminen oppilaitoksiin, työvoimakoulutus tai työllistämistuki työnantajalle.


Varsinkin erityiskoulun käyneet nuoret voivat hyötyä työhön valmentavasta (TYVA) tai ammattiin valmentavasta (AVA) koulutuksesta. Näitä järjestävät useat ammattioppilaitokset ja kansanopistot.  Jos nuoren koulunkäynti päättyy eikä hän löydä paikkaansa työmarkkinoilta, hänellä voi olla mahdollisuus päästä myös kuntoutustutkimukseen. Kuntoutustutkimuksessa moniammatillinen työryhmä arvioi tarvittavassa laajuudessa nuoren mahdollisuudet päästä koulutukseen tai työkokeilujen kautta työelämään. Työhön pääsyä voivat tukea myös erilaiset kuntoutusmenetelmät tai terapiat, jotka suunnitellaan yksilööllisesti nuoren tarpeita vastaaviksi.


Kuntoutustutkimukseen tarvitaan lähete ja maksusitoumus , joka voidaan saada joko terveydenhuollosta , työvoimatoimistosta tai työeläkelaitokselta. Täydellinen artikkeli HOJKS (= Henkilökohtainen Opetus Ja Kuntoutus Suunnitelma) löytyy omasta valikosta!