Yhteystiedot

Suomen NF-yhdistys ry
Paavonkatu 4 A 1
60200 SEINÄJOKI
050 529 4432
toimisto@snf.fi

HUOMIO HUOMIO

Yhdistyksen kevätkokouksessa Seinäjoella 22.4.2017 päätettiin erottaa ne jäsenet jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksuaan 2016 ja 2017. Jos sinulla on jäsenmaksu maksamatta niin maksathan sen välittömästi jos haluat säilyttää jäsenyytesi ja jäsenetusi.

Eläke

 

Tässä kerrotaan, mitä tehdä, jos työkyky NF-sairauden vuoksi heikkenee ja joudutaan miettimään työssä selviytymistä ja kenties eläkkeelle hakeutumista.

Eläkkeelle voidaan jäädä joko sairauden, iän tai työttömyyden perusteella.

Työkyvyn määrittelyä

Toimintakykyyn ja terveyteen vaikuttavat mm. elintavat ja työ, perimä ja sosio-ekonominen asia (www.ttl.fi). Juhani Ilmarisen mukaan kyky tehdä työtä tai suoriutua työn asettamista vaatimuksista on monen tekijän summa. Työkyvyn perusta muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä, sekä tiedoista ja taidoista, joita työssä tarvitaan, että myös motivaatiosta työn tekemiseen.(Hyvä työkyky 1995,31)

Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Tällöin otetaan huomioon myös työntekijän koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat. Jos työkyky vaihtelee, otetaan huomioon työntekijän vuotuinen ansio. Arvioitaessa 60 vuotta täyttäneen työntekijän oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen painotetaan edellisten lisäksi työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta. (www.finlex.fi)

1.1.2007 voimaan astuvan työntekijän eläkelain mukaan (395/2006) työntekijällä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hänen työkykynsä arvioidaan olevan heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään kahdella viidesosalla yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan. Työkyvyttömyyseläke myönnetään täytenä eläkkeenä, jos työntekijän työkyky on heikentynyt vähintään kolmellaviidesosalla. Muussa tapauksessa työkyvyttömyyseläke myönnetään osatyökyvyttömyyseläkkeenä.

Työkyvyn heikkenemisestä

Aila Järvikoski on koonnut työkyvyn alentumista tai työkyvyttömyyttä ennakoivia tekijöitä. Henkilöön liittyviä tekijöitä ovat yksilön fyysinen rakenne ja kunto, kuormittuneisuus ja sairauden fyysiset ja psyykkiset oireet. Merkitystä on myös sillä, miten henkilö kokee mahdollisuutensa vaikuttaa omaan terveyteen ja koettu kivun hallinta. Työn fyysisiä vaatimuksia edustavat työ- ympäristö ja työn psykososiaaliset tekijät (esim. työn sidonnaisuus, vaikuttamismahdollisuuksien puute,epäonnistumisen ja virhesuoritusten pelko, ammattitaidon kehittymisen puute, tunnustuksen ja arvonannon puute).

Lisäksi työkykyisyys ja yleensä työssä selviytyminen sekä sosiaalinen tilanne ja elämäntavat ennustavat työssäjaksamista. Voimakkaimpia tulevan työkyvyn ennustajia näyttää kuitenkin olevan yksilön oma kokemus sen hetkisestä työkyvystä ja mahdollisuuksista selvitä työssä(Järvikoski 1994, 70).


NF-I-henkilöillä ovat sairauden aiheuttamat rajoitukset monesti tiedossa jo työelämään astuessa ja hän on sopeutunut niihin jo ehkä lapsuudesta lähtien. NF-I ei ole välttämättä etenevä tai paheneva sairaus. Kuitenkin sairauden kulussa voi olla erilaisia vaiheita myös työikäisellä ja nämä saattavat aiheuttaa erityisten toimenpiteiden tarvetta.

Toisaalta NF-I-henkilö aina itse arvioi, millaisia keinoja hän toivoo otettavan käyttöön selviytyäkseen työssään. Voi olla vaikea hyväksyä erityisjärjestelyjä, kun mieluummin pysyisi ” tavallisten työnhakijoitten joukossa ”.


Miten toimia, jos työkyky alenee?

Käytännössä, jos työkyvyn menetys uhkaa työntekijää tai yrittäjää ja työssä selviytymisessä alkaa ilmetä ongelmia, voi aloittaa selvittelyn ottamalla yhteyttä omaan työterveyshuoltoon tai hoitavaan lääkäriin.Työterveyslääkärin ja työnantajan tai esimiehen kanssa voi työpaikalla miettiä eri vaihtoehtoja työssä jaksamiseksi kuten työn keventämistä, mahdollisia työjärjestelyjä tai apuvälineitä. Lääkäri voi tehdä lähetteen lisätutkimuksia varten esim. keskussairaalan kuntoutustutkimusyksikköön tai muuhun kuntoutustutkimuksia tai työkykyarvioita tekevään laitokseen.


Ammatillisesta kuntoutuksesta:

Työeläkelaitokset tukevat työikäisten ja työelämässä olevien työtehtävien tai ammatin vaihtoa. Tällöin puhutaan ammatillisesta kuntoutuksesta. Ammatillista kuntoutusta järjestäviä ja kustantavia tahoja ovat myös Kela (lähinnä vaikeavammaisten kuntoutus) ja työvoimatoimistot (työttömät tai työssäolevat, joilla on uhkana jäädä työttömiksi).

Työeläkelain mukainen ammatillinen kuntoutus


Työeläkelakien ammatillisen kuntoutuksen kriteereitä ovat:

-sairaudesta aiheutuva kuntoutustarve on lääketieteellisesti todettu ja ilman työn tai ammatin vaihtoa seurauksena olisi lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen.

-hakijalla on hankittuna ammattipätevyys työhön joko koulutuksen tai pitkän työkokemuksen kautta

-työssäolo on vakiintunutta (käytännössä vähintään 5-8 vuoden työkokemus)

- Lisäksi eläkevakuutusyhtiö arvioi kuntoutuksen tukemisen tarkoituksenmukaisuuden eli voidaanko ammatillisen kuntoutuksen keinoin estää tai siirtää työkyvyttömyyseläkkeen uhkaa. Kuntoutussuunnitelman tulee johtaa työkyvylle paremmin soveltuvaan työhön tai ammattiin, jossa työntekijä voi jatkaa työskentelyä sairauden aiheuttamista työkyvyn rajoitteista huolimatta (eläkelaitosten nettisivut).


Kuten kuntoutus yleensäkin työeläkejärjestelmän ammatillinen kuntoutus määräytyy yksilöllisten suunnitelmien mukaan. Se voi olla neuvontaa, työpaikalla toteutettavaa työkokeilua ja työhön valmennusta, Joissain tilanteissa kuntoutus voi olla myös kuntoutustarpeen ja- mahdollisuuksien selvittämiseen liittyviä tutkimuksia, lääkinnällistä kuntoutusta ammatillisen kuntoutuksen tueksi tai elinkeinotukea.

Ammatillista kuntoutusta voi edeltää myös kuntoutustutkimus työklinikalla. Työkokeilu voi tapahtua myös työpaikalla esimerkiksi pitkän sairausjakson jälkeen.Toisinaan on tarpeen kokeilla erilaisia työjärjestelyjä sopivien työtehtävien löytämiseksi. Uusien työtehtävien oppimiseen voidaan käyttää työhön valmennusta. Valmennusjaksoon voidaan liittää kursseja ja muuta koulutusta.

Ammatillinen koulutus voi olla paikallaan silloin kun työpaikan järjestelyt eivät riitä. Uuden ammatin tai ammatillisen suuntautumisen tulee olla sairauden kannalta sopiva. (www.tyoelake.fi, www.ilmarinen.fi).


Miten haetaan ammatillista kuntoutusta

Ammatillista kuntoutusta haetaan työterveyslääkärin tai hoitavan lääkärin kirjoittamalla B-lääkärinlausunnolla ja kuntoutushakemuslomakkeella (esim. www.etk.fi tai www.kela.fi). Hakemus postitetaan siihen eläkevakuutusyhtiöön, jossa viimeisin työnantaja on vakuutettuna. Ammatinvaihtoa suunnitteleva käy usein myös työvoimatoimistossa ammatinvalinnanohjauksessa.  Ammatillinen kuntoutus on prosessinomaista moniammatillista yhteistyötä kuntoutujan ja eri tahojen kesken. Tarkemmin ammatillisesta kuntoutuksesta voi tiedustella myös työeläkevakuutusyhtiöiden kuntoutussuunnittelijoilta / kuntoutusyhdyshenkilöiltä esim. www.tela.fi tai yleensä työeläkevakuutusyhtiön www-sivuilta. Samoin tietoa löytyy esim. www.tyoelake.fi www.vkk.fi (Vakuutuskuntoutus VKK ry), www.mol.fi (työvoimahallinto ), www.kela.fi: Lisätietoja antavat myös esim. sairaaloiden sosiaalityöntekijät.


Toimeetulo ammatillisen kuntoutuksen ajalta

Ammatillisen kuntoutuksen aikana työeläkelaitos maksaa kuntoutusrahaa.Lisäksi korvataan kuntoutuksesta aiheutuvia välttämättömiä kustannuksia, kuten matkakuluja ja opiskelukustannuksia.



Työvoimahallinnon ammatillinen kuntoutus

Työhallinnon ammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan vajaakuntoiselle henkilölle tarjottavia palveluja. Niitä ovat ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelu, työhönsijoitus-ja kuntoutusneuvonta, terveydentilaa ja soveltuvuutta selvittävät tutkimukset , työ- ja koulutuskokeilut ja muut työhönsijoituksen tukitoimenpiteet sekä työvoimakoulutus.

Vajaakuntoisella tarkoitetaan henkilöä, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet vamman, sairauden tai vajavuuden takia.

Ammatillisen kuntoutuksen palveluja hoitavat mm. erikoistyövoimaneuvojat ja ammatinvalintapsykologit, joilta saa henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta varaamalla keskusteluaika etukäteen.

Työvoimahallinnon koulutuksesta ja koulutuksen aikaisesta toimeentulosta löytyy tarkemmin tietoa työvoimahallinnon sivuilta esim. www.mol.fi. Samoin sieltä löytyvät työvoimatoimistot ja niiden yhteystiedot.


Kelan kustantama kuntoutus

Välillä tarvitaan muutakin kuntoutusta tukemaan työelämässä pysymistä. Tällaista on esim. lääkinnällinen kuntoutus ja sosiaalinen kuntoutus. Jälkimmäinen kuntoutus kuuluu sosiaalitoimen tehtäviin.
Keskeisin lääkinnällisen kuntoutuksen kustantaja on Kela, jonka kuntoutuksesta esimerkkinä ovat erilaiset sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit sekä ammatillisesti syventävät kuntoutuskurssit kuten ASLAK jaTYK. ASLAK on ryhmämuotoista kuntoutusta ja TYK -kuntoutus on yksilöllisiä kuntoutusjaksoja,  joiden tarkoituksena on auttaa jaksamaan työssä pidempään.


Miten Kelan kuntoutusta haetaan.

Myös Kelan maksamaa kuntoutusta varten tarvitaan kuntoutushakemuslomake KU102. Kuntoutushakemukseen liitetään B-lääkärinlausunto, josta selviää kuntoutuksen perusteena oleva sairaus, vika tai vamma ja suositeltu kuntoutus ja sen perustelut. Ammatillista kuntoutusta haettaessa laitetaan liitteeksi koulu- ja työtodistukset tarvittaessa. Kela kustantaa ammatillisena kuntoutuksena myös apuvälineitä, joita haettaessa tarvitaan selvitys apuvälineiden tarpeesta ja suositellusta apuvälineestä sekä liitelomake Ku103. Lisäksi Kelan kuntoutuksena voi saada psykoterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta.

Kelan nettisivuilta löytyy kuntoutuksen hakijan muistilista www.kela.fi/kuntoutus.

Kela maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa, jonka laskentaperusteet ovat samat kuin sairauspäivärahassa.Ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusraha on kuitenkin sairauspäivärahasta poiketen 75 % työtuloista kaikissa tuloluokissa.


NF-I-henkilöiden työhistoriaa voivat rytmittää erilaiset työssäolo-ja opiskelujaksot. Varsinkin, jos oppimisen ongelmat tai psyykkisen tuen tarve ovat jääneet aiemmin tunnistamatta, tarvitaan räätälöityä työ-ja opiskelusuunnitelmaa. Työ- ja elämänkokemuksen kautta löytyvät ne vahvuudet ja erityislahjakkuudet, joita voidaan käyttää hyväksi suunniteltaessa ammatillista kuntoutusta.



Vammaistuesta

Kela maksaa työelämässä mukana oleville vammaisille vammaistukea. Vammaistukea maksetaan 16- 64-vuotiaille vammaisille, jotta heidän olisi helpompi selviytyä joka päiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Se on tarkoitettu taloudelliseksi korvaukseksi, kun sairaus tai vamma aiheuttaa hakijalle haittaa, avuntarvetta, palvelusten tarvetta ja erityiskustannuksia. Lisätietoja saa Kelalta tai nettisivuilta www.kela.fi/kunsairastat.


Sairauslomasta ja eläkkeelle hakeutuminen:

Kun työntekijä jää sairauslomalle, työnantaja maksaa hänelle sairausloman palkkaa työehtosopimuksen mukaisen ajan ja hakee Kelalta sairausvakuutuspäivärahaa. Kela maksaa yleensä ensin työnantajalle ja työehtosopimusajan jälkeen suoraan työntekijälle sairauspäivärahaa kaikkiaan noin vuoden yhtäjaksoisesti. Jos työkyvyttömyys jatkuu Kelan sairausvakuutuspäivärahan jälkeen, haetaan sairauden perusteella myönnettävää työkyvyttömyyseläkettä (sairauseläke).

Jos lääkäri on arvioinut työkyvyttömyyden kestävän yli vuoden, Kela ilmoittaa, mihin asti sairausvakuutuspäivärahaoikeutta on ja kehoittaa henkilöä hakemaan työkyvyttömyyseläkettä.


Eläkkeistä

Eläkkeelle sairauden perusteella eli työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen

Työkyvyttömyyseläkettä haetaan yhdellä lomakkeella, vaikka olisi työskennellyt eri eläkalakien piiriin kuuluvissa tehtävissä.Eläkehakemuslomakkeita saa mm. Kelalta ja työeläkelaitoksista ja netistäe sim. www.kela.fitai www.etk.fitai eri työeläkelaitosten omilta nettisivuilta.Eläkehakemuslomakkeen lisäksi tarvitaan B-lääkärinlausunto. Eläkeyhtiö voi myös hankkia lisäselvityksenä esimerkiksi tietoja työolosuhteista työnantajalta tai tarvittaessa lähettää lisätutkimuksiin.

Jos henkilön työkyky voi palautua hoidon tai kuntoutuksen avulla, eläke myönnetään määräajaksi kuntoutustukena. Kun työhönpaluu on epätodennäköistä, eläke myönnetään toistaiseksi jatkuvana työkyvyttömyyseläkkeenä. Työkyvyttömyyseläke jatkuu yleensä eläkeikään saakka, jolloin se muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi.


Työkyvyttömyyseläke voidaan hakea myös osatyökyvyttömyyseläkkeenä, jos työkyky on alentunut vähintään 2/5. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä voi hakea ennakkopäätöstä vielä kokoaikatyössä ollessa. Osaeläke on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.


Eläkkeelle iän perusteella

Eläkkeelle voi jäädä myös iän perusteella ja silloin puhutaan vanhuuseläkkeistä. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä nykyisin oman valinnan mukaan 63–68-vuotiaana. Kelan vanhuseläkkeen voi saada 65-vuotiaana. Ks. tarkemmin esim. eläkelaitosten nettisivuilta.


Työttömyyspäivärahasta ja eläkkeelle työttömyyden perusteella

Suomessa asuvalla, työssä olleella työttömällä17- 64-vuotiaalla on oikeus saada työttömyyspäivärahaa, jos hän täyttää työssäoloehdon. Kelan maksamaa peruspäivärahaa ja työttömyyskassojen maksamaa ansiopäivärahaa maksetaan pääosin samoin edellytyksin. Ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä on lisäksi työttömyyskassan jäsenyys vähintään työttömyyttä edeltäneiden 10 kuukauden ajalta. Työttömyyspäivärahaa saadaksen on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon ja haettava kokoaikatyötä. Hänen tulee olla on työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä.

Työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä,minkä jälkeen työttömällä voi olla oikeus työmarkkinatukeen. Ikääntyneille työttömille voidaan päivärahaa maksaa 500 päivän jälkeenkin ns. lisäpäiviltä. Lisätietoja omasta työttömyyskassasta ja Kelalta ( www.kela.fi ja työttömyys) tai työvoimatoimistoista.

Pitkäaikaistyötön voi jäädä työttömyyspäivärahan päätyttyä työttömyyseläkkeelle täytettyään 60 vuotta, jos on ennen vuotta 1950 syntynyt työntekijä tai yrittäjä ja on ns.”työttömyyseläkeputkessa”. Vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneet saavat työttömyyseläkkeen sijasta työttömyyspäivärahaa. Työvoimatoimistot,työttömyyskassat ja Kela neuvovat näissä asioissa. Ks. Esim. www.kela.fi, www.mol.fi

Eläkkeelle siirtymiseen ja eläkkeen suuruuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten esim. ikä, (syntymävuosi), eläkkeellesiirtymisvuosi (eläketapahtuma), työsuhteitten laatu, jääkö eläkkeelle suoraan työelämästä, vuosityöansiot ja minkä eläkelakien piiriin on kuulunut jne. Eläkkeen määrä lasketaan aina henkilökohtaisen työhistorian perusteella. Tarkemmat tiedot saa aina omasta eläkelaitoksesta tai esim. www.tyoelake.fi

Lähteet:

Järvikoski,Aila ( 1994) Vajaakuntoisuudesta elämänhallintaan? Helsinki Yliopistopaino

Matikainen Esko, Aro timo, Kalimo Raija, Ilmarinen Juhani, Torstila Ilkka, (toim.) (1995) Hyvä työkyky, työkyvyn ylläpidon malleja ja keinoja,Työterveyslaitos ja Eläekvakuutusyhtö Ilmarinen.Helsinki.
Painamattomat lähteet: WWW-sivuja:
www.tela.fi, www.tyoelake.fi, www.etk.fi, www.ilmarinen.fi www.varma.fi www.keva.fi (Kuntien Eläkevakuutus), www.kela.fi,
www.ttl.fi

eläkelaitoksia yllä mainittujen lisäksi:
www.elake-fennia.fi, www.tapiola.fi, www.etera.fi, www.alandiabolagen.com, www.veritas.fi, www.mela.fi, www.melkassa.fi www.evl.fi/kiela ja www.valtionkonttori.fi.