HOJKS

(Henkilökohtainen opetus- ja kuntoutussuunnitelma)

 1. AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN TAVOITTEET


Koulutuksellinen tasa-arvo edellyttää, että jokaisella Suomessa asuvalla on oppimis- tai toimintaedellytyksistä riippumatta  yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua toisen asteen koulutukseen. Erityisopetuksella pyritään siihen, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus työllistymistä tukevaan ammatilliseen koulutukseen. Koulutusta ja pääsyä työelämään tuetaan yhdistämällä elämänhallintaa ja työkykyä parantavia toimia kuten kuntoutusta, työ­kokeiluja, ohjattuja työnhaku- ja valmennuspalveluja sekä muita tukitoimenpiteitä. Toisen asteen ammatilliset opistot tekevät moniammatillista yhteistyötä useiden paikallistahojen kanssa. Moniammatillisella yhteistyöllä pyritään opiskelijan kokonaisvaltaiseen tukemiseen ja kuntouttamiseen. Opiskelijaa pyritään ohjaamaan vastuulliseen toimintaan elämän kai­killa osa-alueilla.

Erityisopetuksena toteutetun ammatillisen koulutuksen tavoitteet ovat samat kuin muussa­kin tutkintotavoitteisessa koulutuksessa, vaikka toteutustapa on erilainen. Erityistukea saava opiskelija voi opiskella ammatillista tutkintoa yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti, osittain mukautetusti tai kokonaan mukautetusti.

Opiskelijan suoritettua hyväksytysti tutkintoon kuuluvat opinnot hänelle annetaan todistus suoritetusta tutkinnosta. Opiskelija saa tutkintotodistuksen ja jatko-opintokelpoisuuden, vaikka kaikki opintokokonaisuudet olisi suoritettu mukautetusti. Tutkintotodistukseen tulee merkintä mukautetuista tavoitteista ja lakipykälä (A811/98, 21§), johon mukautus perustuu. Todistus suoritetuista opinnoista annetaan silloin, kun opiskelija ei ole suorittanut kaikkia tutkintoonsa kuuluvia opintoja.

2. ERITYISOPETUKSEN TOTEUTUS


2.1 Erityistuen saajaksi nimeäminen ja HOJKS

Erityistuen saajaksi nimeämisen pohjana käytetään nivelvaiheessa saatuja taustatietoja opiskelijasta, luokanvalvojien haastatteluja sekä kaikille opiskelijoille tehtyjen luki- ja ma­tematiikkatestien tuloksia. Monissa ammattiopistoissa esityksen erityistuen saajaksi ni­meämisestä tekevät luokanvalvoja ja erityisopettaja. Päätöksen erityistuen saajaksi ni­meämisestä tekee opiskelijahuoltoryhmä. Päätöksen allekirjoittaa rehtori.

Ammatillisessa koulutuksessa laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) kaikille niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat opinnoissaan erityistukea. HOJKSin laadintaprosessissa ovat mukana opiskelija, huoltaja, luokanvalvoja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja koulunkäyntiavustaja. HOJKSia ei välttämättä laadita koko opis­keluajaksi, vaan tuen tarpeen vaatimaksi ajaksi.

HOJKS sisältää taustatiedot, suunnitelman, HOPSin ja seurannan. HOJKSin suunnitelma­osiosta tulee ilmetä mahdollisimman yksityiskohtaisesti opiskelijan lähtötilanne sekä opin­toihin liittyvät tavoitteet niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Tavoitteiden asettaminen on tärkeää, ja niitä voidaan muuttaa opintojen kuluessa. Suunnitelmaan kirjataan erikseen kaikki ne tukimuodot, joilla asetettuihin tavoitteisiin pyritään. Tukimuotoja voivat olla mm. osittainen erityisopetus, koulunkäyntiavustajan tuki, mukautus, opiskeluajan pidentäminen jne. HOJKSiin liitetään erityistukea saavan opiskelijan työssäoppimiseen liittyvät asiat. HOPSiin kirjataan opiskelijan yksilöllinen eteneminen opinnoissa. HOJKS on osa HOPSia ja niitä tulisi käyttää rinnakkain.

HOJKS edellyttää tavoitteiden saavuttamisen jatkuvaa seurantaa ja arviointia. HOJKSin seurannasta ja arvioinnista vastaavat luokanvalvoja ja erityisopettaja. Heidän tehtävänään on huolehtia, että HOJKSissa luvatut tukimuodot annetaan opiskelijalle ja tarvittaessa teh­dään tukisuunnitelmaan muutoksia. HOJKSin toteutumista seurataan vähintään jaksoittain ja käsitellyt asiat kirjataan HOJKS-lomakkeeseen. Seurannasta tulee ilmetä, mitä tukea opiskelijalle on annettu ja mitä annetulla tuella on saatu aikaan. HOJKSissa on mukana opiskelijan koko kehityskuva; opetus, kuntoutus, terveydenhuolto, opiskelijahuolto ja opis­kelijan tarvitsemat palvelut. HOJKS on oltava laadittuna syksyllä 20.9. mennessä ja keväällä 20.1 mennessä (nämä päivämäärät ovat samoja, kuin ammatillisissa oppilaitok­sissa on tilastointipäivät). Tällöin HOJKS on tarkistettava ja allekirjoitettava yhdessä erityistukea saavan opiskelijan kanssa. Alaikäisen opiskelijan HOJKSiin on pyydet­tävä aina huoltajan allekirjoitus.

HOJKS säilytetään lainmukaisesti. Tämä tarkoittaa HOJKSin säilyttämistä siten, ettei ku­kaan ulkopuolinen pääse sitä lukemaan. HOJKSin laadinnan yhteydessä tulee sopia, ke­nellä kaikilla HOJKSia on oikeus käyttää ja millä ehdoin. Opiskelijaa ja hänen huoltajaansa kuullaan asiassa ja HOJKSiin kirjataan tehdyt sopimukset. Alkuperäinen HOJKS on opis­kelija opintojen aikana luokanvalvojalla. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan HOJKSista kopio. Opintojen päätyttyä HOJKS-lomakkeet liitteineen oppilaitoksen kansli­aan arkistoimista varten. HOJKS-lomakkeet tulee olla arkistoituna vähintään kymmenen vuotta.

HOJKSin laadintaan, seurantaan ja päivittämiseen varataan luokanvalvojalle erikseen kor­vattavaa resurssia vähintään 3h / lukukausi / erityistuen saaja. HOJKSin laadinta, seuranta ja päivittäminen katsotaan opetustuntiin verrattavaksi tunniksi.


2.2 Erityisopetuksen toteutustavat ja käytänteitä

2.2.1 Samanaikaisopetus, pienryhmäopetus ja henkilökohtainen opetus

Ammatillinen erityisopetus toteutetaan ensisijaisesti integroituna opetuksena. Tämä tar­koittaa, että erityistukea saava opiskelija opiskelee yleisopetuksen ryhmässä, jossa häntä tuetaan yksilöllisesti. Erityisopetus voidaan järjestää myös osa-aikaisena pienryhmäope­tuksena tai henkilökohtaisena opetuksena, mikäli se opiskelijan oppimisen kannalta on tarkoituksenmukaista. Olisi hyvä, jos ammatillisissa oppilaitoksissa olisi osoittaa jokin rau­hallinen pienryhmä- tai yksilöopetusta varten erityisopetustila.

Erityisopetuksen toteuttamisessa käytetään menetelmiä, jotka perustuvat yksilön huomi­oonottamiseen ja oppimaan kannustamiseen. Tällaisia ovat mm. kokemuksellinen, elä­myksellinen ja toiminnallinen oppiminen.
Erityisopetuksessa pyritään etsimään jokaisen opiskelijan yksilöllinen oppimistyyli ja käyt­tämään sitä hyväksi opintojen aikana. Erityistä tukea saava opiskelija tarvitsee myös te­hostettua opinto-ohjausta.


2.2.2 Mukautus, vapautus ja opiskeluajan pidentäminen

Erityisopetus noudattaa yleisopetuksen mukaisia tavoitteita ja arviointia. Tavoitteita voi­daan tarpeen vaatiessa mukauttaa. Esityksen mukautuksesta tekevät aineenopettaja ja erityisopettaja yhdessä. He laativat mukautetut tavoitteet opiskelijan taitotasoa ja henkilö­kohtaisia ammatillisia tavoitteita vastaavaksi. Mukautettuihin tavoitteisiin on liitettävä mu­kaan arviointikriteerit, jotka laaditaan opetushallituksen ohjeistuksen pohjalta. Päätöksen mukautuksesta tekee oppilaitoksen rehtori. Mukauttaminen voi merkitä suppeampia ta­voitteita, tavoitteiden pilkkomista osatavoitteiksi, vähemmän opiskeltavia asioita, enemmän ohjausta ja tukea, erilaisia oppimateriaaleja, erityisiä opetusmenetelmiä ja tuttuja oppi­misympäristöjä.

Tarvittaessa opiskelija voidaan vapauttaa joidenkin sisältöjen opiskelusta, jos ko. aineen suorittaminen opiskelijan edellytykset huomioon ottaen on kohtuutonta. Oppiaineesta vapauttamisesta päättää rehtori.

Opiskelijan opinto-oikeutta voidaan yksilöllisesti pidentää korkeintaan vuodella. Erityisistä syistä opinto-oikeutta voidaan rehtorin päätöksellä pidentää vielä tämän jälkeenkin. Opinto-oikeuden erityinen jatkaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. Jos opiskelija hakee Kelan opintotukea laissa säädetyn opiskeluajan jälkeen, tulee hänen toimittaa opinto-oikeuden jatkamisen perusteena olevat lausunnot Kelan asiantuntijalääkärille. Oppilaitoksen opiskelijahuoltohenkilöstöön kuuluva voi antaa lausunnon erityisopetuksen ja opiskeluajan pidentämisen perusteesta.



2.2.3 Työssäoppiminen

Opintoalojen työssäoppimissuunnitelmat koskevat myös erityistukea saavia opiskelijoita. Tarvittaessa erityisen tuen tarpeessa olevan opiskelijan työssäoppimisen määrää voidaan lisätä. Erityistukea saava opiskelija tarvitsee tukitoimenpiteitä työssäoppimiseen ohjatta­essa sekä sen aikana. Jokaisessa ammattiopistoissa tulisi olla hankittu selkokieliset työs­säoppimisen ohjeistukset, joita voi käyttää mm. opiskelijoille, joilla on lukivaikeus. Työpai­kasta sovittaessa työssäoppimisen ohjaaja antaa työnantajalle riittävä tieto opiskelijan ominaisuuksista, tiedoista ja taidoista. Työnantajalle kerrottavista asioista sovitaan opiske­lijan kanssa. Opittavat asiat suunnitellaan etukäteen ja ne käydään läpi opiskelijan kanssa ennen työssäoppimista. Työnantajan kanssa arvioidaan ne tehtävät, joista erityistä tukea tarvitseva opiskelija suoriutuu itsenäisesti ja missä hän tarvitsee henkilökohtaista valvon­taa ja ohjausta. Työpaikalta vaaditaan suvaitsevaa ilmapiiriä ja ohjaajalta kannustavaa, ymmärtävää mutta jämäkkää otetta. Ennen työssäoppimisjaksoa työssäoppimisen ohjaaja määrittelee opiskelijan kanssa työssäoppimisen tavoitteet, ja käy läpi työelämän pelisään­töjä ja niitä odotuksia, joita sekä opiskelijalla että työpaikalla on jaksoa varten. Erityisen tärkeää on perehtyä työturvallisuusasioihin. Erityistukea saava oleva opiskelija tarvitsee työssäoppimisen aikana tiivistä työssäoppimisen ohjaajan yhteydenpitoa. Myös erityis­opettaja voi pitää tarvittaessa yhteyttä opiskelijaan ja työpaikkaan.


2.3. Erityistukea saavan opiskelijan arviointi


Erityistukea saavan opiskelijan oppimisen seurantaan ja arvioinnin suorittamiseen on kiin­nitettävä erityistä huomiota. Opiskelijan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opis­kelijaa. Arvioinnin tarkoitus on ohjata opiskelijaa myös itsearviointiin. Arvioinnin tulee olla laadullista, jolloin opiskelijan osaamista verrataan opintokokonaisuuksien tavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Mukautettuihin tavoitteisiin on aina liitettävä mukaan opetushallituksen ohjeistuksen pohjalta laaditut arviointikriteerit.

Arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijat ilmaisevat osaamisensa eri tavoin; osaaminen on voitava osoittaa niillä menetelmillä, joi­den avulla opiskelijan opetuskin on toteutettu. Erityistukea saavien opiskelijoiden kohdalla on kehitettävä kullekin opiskelijalle parhaiten soveltuva arviointimenetelmä. Arvioinnissa on tärkeää kiinnittää huomio opiskelijan oppimisprosessiin. Prosessin seuraamisen ohella arviointimenetelmiä voivat olla haastattelu, valokuvakertomus, sarjakuva, video, esitelmä, draama, toimintakuvaus, demonstraatio, portfolio, työkansio, kotitentit, pari- tai ryhmätentit, kokeet joissa materiaali saa olla esillä, kokeet joista kysymykset on saatu ennakkoon, suulliset kokeet tai näyttöön perustuva arviointi.

3. ERITYISTUKEA SAAVAN OPISKELIJAN MUUT TUKI- JA
ERITYISPALVELUT


Jokaisessa toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa toimii (tai tulisi toimia) opiskelija­huoltoryhmä. Ryhmään kuuluvat koulutusjohtaja, opinto-ohjaaja, luokanvalvoja, erityis­opettaja, avustaja, opiskelija ja tarvittaessa hänen huoltajansa. Opiskelijahuoltoryhmään voidaan tarvittaessa pyytää mukaan oppilaitoksen yhteistyötahoja. Opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu, kun katsotaan tarpeelliseksi pohtia yhdessä opiskelijan oppimiseen tai elä­mään liittyviä seikkoja. Opiskelijahuoltoryhmän voi kutsua koolle kuka tahansa ryhmään kuuluvista henkilöistä. Opiskelijahuoltoryhmässä kartoitetaan opiskelijan kokonaistilanne, sovitaan tarvittavat toimenpiteet tai jatko-ohjaus sekä sovitaan seurannasta.

Ammatilliset opinnot ovat osa erityistukea saavan opiskelijan kokonaiskuntoutusta. Erityis­opetuksen tarkoituksena on yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa edistää opiskelijan kokonaiskuntoutusta. Opiskelijan henkinen hyvinvointi ja tasapaino ovat erityis­opetuksen ja kuntoutuksen tavoitteita ammatillisten tavoitteiden ohella. Tavoitteisiin pää­semiseksi ammattioppilaitokset tekevät yhteistyötä useiden ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Yhteistyötahojamme ovat mm. työvoimatoimisto, sosiaalitoimi, nuorisotoimi, po­liisi, Nuorten pysäkki, perheklinikka, päihdesairaanhoitaja ja mielenterveystoimisto.

Yhteistyö voi olla erityisopettajan tai opinto-ohjaajan aloitteesta tapahtuvaa moniammatil­lista työryhmätyöskentelyä, tai opiskelija voidaan ohjata oppilaitoksen ulkopuolisiin palve­luihin. Ohjaaminen voi tapahtua opiskelijahuoltoryhmässä tai erityisopettajan / opinto-oh­jaajan toimesta. Palveluiden käyttö voi olla tilapäistä tai rajoittua ja liittyä yksittäisen on­gelman selvittämiseen. Palvelujen avulla pyritään tukemaan opiskelijan psyykkistä, fyy­sistä ja sosiaalista kuntoutusta. Verkostoyhteistyön tulee palvella niin opiskelijan kuin op­pilaitoksenkin tarpeita. Opiskelijan kannalta verkostoyhteistyö on voimavara, josta hän saa tukea. Erityistukea saavan opiskelijan edistymistä ja tukitoimien riittävyyttä seurataan vä­hintään jaksoittain.

Konsultointi- ja neuvonta-apu eivät välttämättä ole pelkästään opiskelijaan kohdistuvaa, vaan myös oppilaitoksen henkilökunta voi hakea asiantuntija-apua liittyen esimerkiksi op­pimisen ongelmiin tai työssäoppimiseen.

4. ERITYISOPETUKSEN VASTUUT


4.1 Ennen opintojen alkamista

- Tavoitteena ennakkotietojen kerääminen

4.2 Lukukauden alussa

- Tavoitteena oppimisvalmiuksien kartoittaminen sekä erityistä tukea saavien nimeäminen

4.3 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi

- Suunnitellaan yhteistyössä erityistä tukea saavan opiskelijan tavoitteet, kartoitetaan erityistarpeet ja mietitään käytännön opetusjärjestelyt. Otetaan yhteyttä tarvittavaan tu­kihenkilöstöön.
- Laaditaan yhteistyössä HOJKS opiskelijan tarpeiden mukaan.
- Seurataan HOJKSissa asetettujen tavoitteiden toteutumista säännöllisin väliajoin, kui­tenkin vähintään jakson vaihtuessa.
- Seurataan ja arvioidaan erityisopetuksen laatua erityistukea saavien opiskelijoiden pa­lautteen, työllistymisen, keskeyttämisen sekä jatko-opintoihin sijoittumisen avulla.

5. ERITYISOPETUKSEN ARVIOINTI JA SEURANTA


Erityisopetuksen arviointi tulee olla linjassa oppilaitoksen muiden arviointi- ja seuranta­käytäntöjen kanssa. Tuloksellisuusrahoitusmittaristolla seurataan erityistä tukea saavien opiskelijoiden keskeyttämistä, valmistumista, työllistymistä ja jatko-opintohin sijoittumista.

Opiskelijoiden päättökyselyllä tarkastellaan opintojaan päättävien opiskelijoiden mielipiteitä mm. tukitoimien riittävyydestä ja erityisopetuksen toimivuudesta.

HOJKSit on syytä arvioida tietyin väliajoin otantamenetelmällä. Tällöin tarkastellaan HOJKSien toimivuutta käytännössä, esim. kuinka tavoitteet ovat toteutuneet ja mitä tuki­palveluja opiskelijoille on tarjottu. Arvioinnin tekevät koulutusjohtajat ja erityisopettaja.