Työttömyys

Nuori koulunsa päättävä voi hakeutua ja päästä unelmiensa ammattiin ja näin löytää tiensä työelämään ilman minkäänlaisia ongelmia. Jos kuitenkin nuori tai ammattiin valmistunut ei löydä paikkaansa avoimilta työmarkkinoilta, on hänellä samat mahdollisuudet hakeutua työvoimatoimistoon apua ja tietoa saamaan kuin kenellä tahansa. Työvoimatoimiston ammattilaisten (työvoimaneuvoja, ammatinvalinnanohjaaja, kuntoutusneuvoja) kanssa voidaan suunnitella erilaisia keinoja päästä työllisyyskursseille, pidempään koulutukseen, työkokeiluihin tai kuntoutukseen. Tarpeen mukaan tehdään erilaisia selvityksiä kuten soveltuvuustestejä tai terveydentilan selvittelyä.

Työvoimatoimistossa on mahdollisuus päästä myös erikoistyövoimaneuvojan vastaanotolle. Nämä työntekijät ovat erikoistuneet niiden työnhakijoiden neuvontaan, joilla on sairaudesta tai vammasta aiheutuneita haittoja ja jotka vaikeuttavat työhön hakeutumista tai työntekemistä. Työllistymisen tukemiseksi voidaan käyttää esim. yhdistettyä työ- ja koulutuskokeilua, tutustumista oppilaitoksiin tai työllistämistukea työnantajalle.


Nuorelle, jolla on vaikeuksia työllistyä ,voidaan maksaa KELAn kuntoutusrahaa selvitysten ajalta. KELAn kautta ammatillisen kuntotuksen palveluita voi saada ensisijaisesti sellainen nuori, jolla ei ole työuraa takanaan ja jolla on sairaudesta johtuvia ongelmia työllistymisessään. KELA myös edellyttää , että nuoren ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet on selvitettävä ennen eläkehakemusta.
Jo työssä olleelle voidaan selvitysten ajalta maksaa KELAn kuntoutustukea ( ns. määräaikainen työkyvyttömyyseläke).
Jos työsuhde päättyy sairaudesta johtuviin ongelmiin, ja työntekijä jää sairauslomalle, hänellä on oikeus sairausvakuutuksen päivärahaan. Päivärahaoikeuden aikana KELAlla on velvollisuus selvittää, olisiko sopivalla kuntoutuksella työkyky palautettavissa.
Eräs tällaiseen tähtäävä selvitys voi olla kuntoutustutkimus. Moniammatillinen työryhmä arvioi tarvittavassa laajuudessa nuoren tai aikuisen mahdollisuudet koulutukseen tai työkokeilujen kautta työhön. Työhönpääsyä voivat tukea myös erilaiset kuntoutusmenetelmät tai terapiat, jotka suunnitellaan nuoren tarpeita vastaaviksi.
Kuntoutustutkimusta varten tarvitaan maksusitoumus, joka voidaan saada joko terveydenhuollosta, työvoimatoimistosta tai työeläkelaitokselta.

KELAn taloudellinen tuki voi tehdä mahdolliseksi myös uudelleenkoulutuksen tai täydentävän opiskelun, joka auttaa työllistymään. Myös oppisopimuskoulutuksen ajalta voidaan maksaa KELAn kuntoutusrahaa.

Uutena palvelumuotona vaikeasti työllistyviä varten on maahamme syntynyt työvoiman palvelukeskuksia. Niissä toimivat yhdessä työvoimahallinnon, sosiaalitoimen ja KELAn työntekijät. Lähete tarvitaan joko sosiaalitoimesta tai työvoimatoimistosta. Palvelukeskusten toiminta perustuu ihmisen tilanteen selvittelyyn ” räätälintyönä” moniammatillisessa työryhmässä. Palvelukeskus voi ostaa työnhakijan tarvitsemia palveluita, kuten neuropsykologista kuntoutusta, kuntoutustutkimuksia jne.

Kuntouttava työtoiminta on kuntien järjestämisvelvollisuuden alaista toimintaa. Sen avulla pitkään työttömänä olleille , jotka eivät ole työllistyneet tavanomaisin keinoin. Myös pitkään toimeentulotukea saaneet alle 25-vuotiaat kuuluvat tähän ryhmään. Alle 25-vuotiaille työtoimintaan osallistuminen on pakollista, sitä vanhemmille vapaaehtoista.

Työtoimintaan hakeudutaan kotikunnan sosiaalityöntekijän kautta. Työtoimintaan osallistuvien henkilökohtainen tilanne selvitetään ja yhdessä nuoren kanssa mietitään toimenpiteitä, miten hän pääsisi mukaan työelämään tai koulutukseen. Yksi tällainen mahdollisuus on osallistua kuntouttavaan työtoimintaan.

Erityisammattikoulutuksen saaneet voivat työllistyä vapaille työmarkkinoille, tuetun työllistämisen keinoin tai erityishuollon ylläpitämiin työtoiminnoin.