Yhteystiedot

Suomen NF-yhdistys ry
Paavonkatu 4 A 1
60200 SEINÄJOKI
050 529 4432
toimisto@snf.fi

HUOMIO HUOMIO

Yhdistyksen kevätkokouksessa Seinäjoella 22.4.2017 päätettiin erottaa ne jäsenet jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksuaan 2016 ja 2017. Jos sinulla on jäsenmaksu maksamatta niin maksathan sen välittömästi jos haluat säilyttää jäsenyytesi ja jäsenetusi.

Tietoa NF1:sta

 
Lyhyesti


Neurofibromatoosin tavallisin muoto on neurofibromatoosi 1 (NF1), josta
aikaisemmin käytettiin myös von Recklinghausenin taudin nimeä. NF1 on
perinnöllinen iho- ja hermokudosoireyhtymä, jolle on tyypillistä ruskeat
iholaikut ja hyvänlaatuiset ihokasvaimet. Tauti periytyy vallitsevasti eli
dominantisti ja sitä esiintyy yhtä paljon molemmilla sukupuolilla.

NF1:n tärkeimmät piirteet

NF1-epäily herää usein jo varhaislapsuudessa taudille tyypillisten ihon
pigmenttimuutosten ns. maitokahvilaikkujen (café-au-lait) perusteella.
Lapsella on yleensä jo muutaman vuoden iässä iholla useita ruskeita
maitokahvinvärisiä noin markan kolikon kokoisia tarkkarajaisia
ihonmyötäisiä laikkuja. Näitä café-au-lait laikkuja tavataan lähes
kaikilla (noin 95 %:lla) NF1-potilailla. Seuraava iholöydös on noin 6
vuoden iässä kainaloiden ja nivustaipeiden alueelle ilmaantuva
kesakkoisuus, jota tavataan noin 85 %:lla potilaista. Nämä molemmat
ihomuutokset ovat vaarattomia aiheuttaen lähinnä vähäistä kosmeettista
haittaa.

Lisäksi taudille on tyypillistä tavallisesti murrosiässä ihon alle
ilmaantuvat pienet noin herneen kokoiset hyvänlaatuiset kasvaimet eli
neurofibroomat. Ne ovat hermoa ympäröivän sidekudoksen kasvaimia, ja niitä
esiintyy tavallisimmin iholla tai ihonalaiskudoksessa, mutta niitä voi
olla kaikkialla keskushermoston alueella. Neurofibroomia esiintyy noin 95
%:lla potilaista aikuisikään mennessä. Monilla niitä on useita kymmeniä.
Tarvittaessa on neurofibroomia mahdollisuus lääkärin tekemällä
leikkauksella poistaa. Isoihin hermojuuriin liittyvä usein jo lapsuudessa
havaittu kookkaampi neurofibrooma on nimeltään pleksiforminen
neurofibrooma. Näitä esiintyy noin 20 %:lla NF1-potilaista.

Noin 20 %:lla NF1-potilaista näköhermo paksuuntuu muodostaen ns.
optikusgliooman. Tämä näköhermon kasvain on havaittavissa yleensä jo
esikouluiässä. Se on tavallisesti hyvänlaatuinen ja aiheuttaa näkökyvyn
heikentymistä vain harvoin. Muita silmälöydöksiä ovat silmän värikalvoilla
eli iiriksissä olevat pienet ruskeat täplät, iiriksen hamartoomat eli
Lischin nodulukset. Ne ilmaantuvat varhaiskouluiässä ja niitä todetaan
noin 70 %:lla potilaista.

NF1:n liittyviä muita harvinaisempia löydöksiä on pienellä osalla (noin 3
%:lla) oleva pitkien luiden rakenteellinen poikkeavuus, pseudoartroosi eli
valenivelmuodostus. Tällöin on yleensä kyseessä sääriluun heikkous ja
siihen liittyen lisääntynyt luun murtuma-alttius ja hidas murtuman
parantuminen. Muina luustomuutoksina esiintyy hieman kohonnut riski
skolioosiin kasvuiässä. NF1-henkilöt ovat yleensä sisaruksiaan hieman
lyhyempiä ja heillä on usein isohko pää.

Muita NF1:n yhteydessä esiin tulleita oireita ja löydöksiä ovat
oppimisvaikeudet, liikunnallinen kömpelyys ja käden hienomotoriikan
heikkous, joita tavataan noin 30-70 %:lla.

NF1-taudin diagnoosia voidaan pitää varmana, jos henkilöllä on kaksi
seuraavista edellä tarkemmin kuvatuista NF1:n löydöksistä:
maitokahvilaikut (vähintään 6 kpl), kesakot kainaloissa tai
nivustaipeissa, neurofibroomia (vähintään 2 tavallista tai 1
pleksiforminen), optikusgliooma, vähintään 2 iiriksen Lischin nodulusta,
luuston alueen kehityshäiriö kuten pseudoartroosi, tai ensimmäisen asteen
sukulaisella (vanhemmat, lapset, omat sisarukset) on todettu NF1.

Mistä NF1 aiheutuu?


NF1 aiheutuu erään elimistön kasvaimenkasvunrajoitegeenin
(tuumorisupressorigeeni) poikkeavuudesta. Kyseessä on kromosomissa numero 17 sijaitseva varsin suuri geeni. Lähes joka perheessä on omanlaisensa NF1-geenin mutaatio, ja geenivirheen tunnistaminen laboratoriotutkimuksella on vielä tällä hetkellä käytännössä hankalaa.Taudin diagnoosi tehdäänkin edellä lueteltujen taudille tyypillisten kliinisten löydösten perusteella eikä geenitutkimusta taudin toteamiseksi tarvita.

NF1 periytyy vallitsevasti eli dominantisti. Vallitseva periytyminen
tarkoittaa sitä, että jo toiseen perintötekijäparin perintötekijään tullut
muutos riittää aiheuttamaan sairauden, vaikka sen perintötekijäpari, ns.
vastingeeni on normaali. Sellaisella henkilöllä, jolla itsellään on NF1,
on joka kerta lapsia hankkiessaan 50 %:n todennäköisyys eli yksi
mahdollisuus kahdesta siihen, että lapsi saa tautia aiheuttavan
perintötekijän ja siten perii NF1-taudin. Toisaalta on joka kerta 50 %:n
mahdollisuus siihen, että lapsi saa terveen perintötekijän eikä hänellä
tällöin ole NF1 tautia. Noin puolet potilaista on itse sukunsa ensimmäisiä
sairastuneita, jolloin kenelläkään lähisuvussa ei ole neurofibromatoosia,
vaan tauti on syntynyt potilaalle sukusoluissa tapahtuneen uuden mutaation
tuloksena.

Sikiödiagnostiikka on NF1-taudissa mahdollista niissä tilanteissa, joissa
perheessä oleva NF1-taudin geenivirhe tunnetaan. Tällöin on mahdollista
tutkia raskauden 10.-12. viikolla otettavasta istukkanäytteestä, onko
sikiö perinyt vanhemmaltaan NF1 taudin geenin vai ei. Taudin
vaikeusasteesta ja ennusteesta geenitutkimus ei anna tietoa.

Taudin vaikeusaste vaihtelee huomattavasti henkilöstä toiseen samankin
perheen sisällä. Osalla on NF1-tautiin liittyen vain ihomuutoksia, mutta
noin 10-20 %:lla potilaista kyseessä on hyvinkin vaikea tauti hankaline
kasvaimineen. Taudin vaikeusastetta ei yksittäisen potilaan kohdalla
valitettavasti siis vielä osata ennustaa, ja näin ollen on kaikille
NF1-potilaille hyvä suunnitella harvakseltaan tapahtuva seuranta oman
NF1-tautiin perehtyneen lääkärinsä luona.

NF1 suomalaisilla potilailla

Suomessa on todettu NF1-taudin olevan yhtä yleinen kuin muuallakin
maailmassa. Maassamme arvioidaan olevan noin 1500 NF1-potilasta ja taudin
yleisyys on noin 1/3500 henkilöä.

Yhteisiä ohjeita siitä, miten NF1-henkilöä eri ikäkausina pitäisi seurata
ja mitä tutkimuksia hänelle pitäisi tehdä, ei maassamme ole. Eri
ikäkausina ainakin seuraaviin asioihin olisi hyvä kiinnittää huomiota:
Vastasyntyneenä löydökset ja seuranta keskittyvät maitokahvilaikkujen ja
pleksiformisen neurofibrooman, sekä pseudoartroosin toteamiseen tai
poissulkemiseen ja näihin liittyen mahdollisesti tarvittavaan seurantaan.
Heti kun NF1 tauti on lapselta diagnosoitu, olisi perheelle tärkeä tarjota
mahdollisuutta perinnöllisyysneuvontaan. Pikkulapsena löydökset ja
seuranta keskittyvät kokonaiskehityksen arviointiin ja silmätutkimuksiin.
Usein NF1-lapsille ohjelmoidaan noin 3-5 v iässä sairaalan osastojakso
kokonaiskehityksen arvioimiseksi. Tällöin lastenlääkärin ja
lastenneurologin tutkimuksen lisäksi tehdään erityistyöntekijöiden (mm.
fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti ja psykologi) arviot
ja lisäksi silmälääkärin tutkimus ja usein myös pään magneettikuvaus
näköhermon tilanteen arvioimiseksi. Lapsuudessa seuranta tapahtuu yleensä
noin ½-1 vuoden välein parhaiten lastenlääkärin/lastenneurologin toimesta.
Kouluiässä, nuorena ja aikuisena keskeisinä löydöksinä on neurofibroomien
ilmaantuminen murrosiässä ja mahdollisen skolioosin havaitseminen. Lisäksi
tärkeänä asiana on perinnöllisyysneuvonta nuorelle itselleen, mahdollisten
oppimisvaikeuksien kanssa selviytyminen ja sopivimman jatkokoulutuksen
löytäminen. Kouluiässä, nuorena ja aikuisena seuranta tapahtuu 1-2 vuoden
välein alkuun lastenlääkärin ja lastenneurologin toimesta ja vähitellen
oman NF1-tautiin perehtyneen lääkärin toimesta. Koko eliniän on seurattava
neurofibroomia ja erityisesti pleksiformisia neurofibroomia.
Nykykäsityksen mukaan nimenomaan pleksiformisiin neurofibroomiin liittyy
pieni pahanlaatuiseksi muuttumisen riski. Lisäksi verenpainetta on hyvä
seurata koko eliniän, koska NF1-tautiin liittyy suurempi riski
kohonneeseen verenpaineeseen nimenomaan munuaisvaltimon ahtauman tai
lisämunuaisenytimen hyvänlaatuisen kasvaimen (feokromosytooma)
aiheuttamana.

Sopeutumisvalmennuskeursseja NF1 lapsiperheille järjestetään mm. Kelan
tukemana Helsingissä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten
kuntoutuskotisäätiössä. Aikuisille NF1-potilaille ei valitettavasti
järjestetä tällä hetkellä sopeutumisvalmennuskursseja.

 

Erikoislääkäri Minna Pöyhönen
Väestöliiton perinnöllisyysklinikka 2001