Yhteystiedot

Suomen NF-yhdistys ry
Paavonkatu 4 A 1
60200 SEINÄJOKI
050 529 4432
toimisto@snf.fi

HUOMIO HUOMIO

Yhdistyksen kevätkokouksessa Seinäjoella 22.4.2017 päätettiin erottaa ne jäsenet jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksuaan 2016 ja 2017. Jos sinulla on jäsenmaksu maksamatta niin maksathan sen välittömästi jos haluat säilyttää jäsenyytesi ja jäsenetusi.

OPPIMISVAIKEUS

 


Joidenkin tietojen mukaan jopa 20 % väestöstä kärsii oppimisen vaikeudesta. Ennen oppilaat, joilla oli oppimisvaikeuksia, sijoitettiin perusopetuksessa eri luokille. Nykyisin niiden katsotaan olevan ihmisten ominaisuuksia samalla tavalla kuin oikeakätisyys tai punatukkaisuus. Hyvin usein oppimisvaikeudet ovat perinnöllisiä, aivojen tavanomaisesta poikkeavia, erilaisia tapoja prosessoida tietoa. Oppimiseen liittyvät ongelmat ja niiden ilmeneminen on hyvin yksilöllisiä.

Oppimisvaikeudet voidaan luokitella:
· kielellisiin ongelmiin
· hahmotusvaikeuksiin
· tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeuksiin
· motorisiin vaikeuksiin

Kielellisiä, hahmottamiseen sekä tarkkaavaisuuteen ja toiminnan ohjaukseen liittyviä vaikeuksia voidaan kutsua erityisiksi oppimisen vaikeuksiksi. Tunnusmerkkeinä voidaan pitää sitä, että opiskelijan akateemiset saavutukset ovat ristiriidassa oppimiskykyyn, ikään tai lahjakkuuteen nähden. Oppimisvaikeudet ilmenevät usein yhdessä esimerkiksi lukivaikeuksisella on usein vaikeuksia myös matematiikassa ja matematiikan oppimisvaikeuksista kärsivällä on usein hahmottamisen vaikeutta.

Hyvin usein oppimisvaikeuksiset leimataan tyhmiksi, laiskoiksi tai epämotivoituneiksi oppijoiksi. Oppimisvaikeudet eivät tarkoita sitä, että ihminen ei voisi oppia tai että hän oppisi huonommin. Heillä oppiminen vaan tapahtuu eri tavalla ja eri tahtiin kuin muilla. Tämä tarkoittaa sitä, että oppimisvaikeuksia omaava oppija voi oppia samalla tavalla kuin muut. Siksi on erittäin tärkeää, että erilaisen oppijan lisäksi hänen oppimisen vaikeuksistaan ovat tietoisia myös opettajat sekä muut opetushenkilökuntaan kuuluvat ja erityisesti opintoja suunnittelevat henkilöt. Oppimisvaikeuksinen voi olla korkeasti koulutettu samalla tavalla kuin muutkin. Todella hyvä lähtökohta on ajatella, että me kaikki opimme eri tavalla; kahta täysin samanlaista oppijaa ei olekaan.

Oppimisvaikeudet ovat lapsen kehitystä keskeisesti uhkaavia riskitekijöitä. Siksi on tärkeää, että oppimisvaikeudet tunnistetaan mahdollisimman varhain sekä entistä parempien opetus- ja kuntoutusmenetelmien tarve on tiedostettava yhä selkeämmin. Oppimisvaikeuksien voittaminen vaatii moniammatillista yhteistyötä eri ammattiryhmien ja tieteenalojen välillä. Tieto lapsen kognitiivisten taitojen rakenteesta ja kehittymisestä sekä niiden yhteyksistä hermoston toimintaan ja kehittymiseen on tärkeä osa tarvittavaa tietopohjaa.

Laaja yksimielisyys vallitsee siinä, että oppimisvaikeuksien riskit tulisi tunnistaa varhain ja opetus- sekä kuntoutusmenetelmien monipuolinen kehittäminen on tärkeää. Siksi lapsen kehityksen tukeminen oppimisvaikeuksien riskin vähenemiseksi tulisi alkaa jo varhaislapsuudessa, varsinkin silloin kun oppimisvaikeudet liittyvät selviin neurologisiin sairauksiin.


OPPIMISVAIKEUKSIEN HUOMIOIMINEN OPETUSTILENTEESSA

Oppimisvaikeudet tulevat koulussa esiin esimerkiksi lukemisessa, vieraissa kielissä ja matematiikassa. Tekstin tuottaminen ja ääneenlukeminen voi olla hankalaa sekä kirjoitusvirheet voivat olla yleisiä. Numerot ja kirjaimet voivat vaihtaa paikkaa tai sekoittua. Oikea ja vasen tai itä ja länsi sekoittuvat. Tämä tekee esimerkiksi kartan käytön vaikeaksi. Koulussa keskittyminen ja tarkkaavaisuus voi häiriintyä herkästi.


Joitakin vinkkejä opettajalle opetustyöhön
oppimisvaikeuksiin liittyen:
· ANNA AIKAA
· muista, että usein opiskelijalla, jolla on oppimisvaikeuksia, on todella huonoja opiskelukokemuksia taustalla
· keskustelu auttaa tutustumaan oppilaaseen ja hänen vanhempiinsa → miettikää yhdessä oppilaan kanssa hänen ominta tapaa oppia uutta.
· Ohjaa opinnoissa ja opeta opiskelutekniikkaa
· kuunteleminen ja muistiinpanot eri aikaan
· jos kirjoitat taululle, älä puhu samaan aikaan → moni voi tarvita nähdä suun liikkeet
· ei piirtoheittimeltä tai taululta kopioimista
· taulutussin väri voi vaikuttaa → ei liian vaaleaa väriä
· älä pakota ääneenlukemiseen yksin
· isot fonttikoot, lyhyet rivit sekä kapeat palstat auttavat lukemista
· musta väri valkoisella paperilla saattaa olla rauhaton, jos rivit hyppivät → sama teksti vaaleankeltaisella tai vaaleavihreällä paperilla voi parantaa tilannetta
_________________
Kaisu Kandelin, sihteeri